Erittain hidasta paivitysta

Moi kaikille!

On aikaa taas vierahtanyt viime kirjoituksesta, joten nyt on aika taas paivittaa teksteja.

Langkawilla (Malesiassa) viihdyttiin erittain hyvin, koska meilla oli erinomainen guesthouse. Huone oli kiva, oven edessa oli riippukeinut ja omistaja todella ystavallinen. Lisaksi seura oli myos mukavaa, koska tutustuimme suomalaisiin Joonaan ja Sofiaan seka itavaltalaiseen Philippiin. Langkawilla ajeltiin skootterilla ja nahtiin maailman historian surkein "tourist attraction". Kyltti tienposkessa oli valtava ja sitten tietenkin kaikki intopiukeena mentiin katsomaan "Ancient Thombia". Ihmeteltiin hetki, etta missa tama hauta on, kunnes hoksattiin, etta se on edessamme. Se koostui kahdesta pienesta kivitolpasta, jotka oli kaiken lisaksi peitetty keltaisilla muovipusseilla. Jep. Samana paivana suunnattiin myos guesthousen omistajan kehumalle Blacksand -beachille. Sekin osoittautui melkoiseksi pettymykseksi, sementtitehdas maisemineen ja roskakasoineen. Mutta muuten Langkawi oli kylla kiva paikka. :)


Langkawilta lahdettiin sitten Koh Lipelle (Thaimaan puolella), joka osoittautui meidan lempisaareksi. Oli turkoosia vetta, valkoista hiekkaa ja aivan upeita rantoja. Olimme myos ihanassa kaksikerroksisessa bungalowissa yota, jossa oli isot lasi-ikkunat ja sielta nakyma merelle. Suosittelen kaikille saarta lampimasti, ainut miinus oli hintataso. Mutta hyvasta kannattaa maksaa.
Kaytiin myos sukeltamassa. Itella kavi vahan huonosti, kun oli jo unohtunut sukelluksen perusteet, niin ilma alko loppua pohjassa. Naytin sitte sille ohjaajalle, etta ilma lopussa, pitaa varmaan alkaa tehda nousua, niin se vaan otti mut viereensa ja sain silta sitte ilmaa. Olo oli kuin pikkulapsella aidin syleilyssa, kun tarrasin sita kadesta ja menin virran mukana.

Lipen jalkeen alkoikin matkan vaikeudet. Langkawilta lensimme Kuala Lumpuriin ja luulimme saavamme viisumit Intiaan 5. paivassa. No eihan siina niin kaynyt. Viisumeissa kesti n. kaksi viikkoa, joten Kuala Lumpur tuli jopa liianki tutuksi. KL oli myos melko kallis paikka ja varsinkin, kun oltiin turhautuneita, ettei paasta Intiaan, niin alkoi jo vahan hermot kiristya. Mutta tastakin selvittiin ja nyt siis ollaan Intiassa.

Ja oli muuten mielenkiintoisin lento ikina. Tassa koneessa sai ylailmoissa kayttaa puhelinta ja mun vieressa istuva nainen kaytti tilannetta hyvakseen. Kuitenkin siina vaiheessa, kun kone alkoi laskeutua, niin puhelimet olisi pitanyt laittaa kiinni. Meinas alkaa vaha pelottaa, kun tama madame vaan vastaili puhelimeen ja jutteli, kun renkaat alko lahestya maata.
Itsellehan tuli jo valittomasti pelkasta hajusta mahatauti, kun kone oli laskeutunut Intiaan. Julian mielesta ei ole mahdollista, mutta kylla siella alko porina kayda, kun ooteltiin laukkuja. Passintarkastuksessakin kavi hauskasti, kun joku edella oleva oli vaan unohtanut salkkunsa siihen jonoon meidan kohdalle. Kun sitten kysyin virkailijalta, kenen tama on, niin se vaan kysy, etta eiko se ole sinun? Amerikassa ois varmaan ollu pommiryhma jo paikalla.

Etela-Intia on osoittautunut hyvin erilaiseksi, kuin pohjoinen. Jotenki kaikki on sujunut melko hyvin ja ihmisetkaan eivat ole kauheasti tuijotellut. Etela-Intiassa oltiin aluksi Varkalassa, joka oli oikein mukava rantapaikka. Tosin ikina en ole niin kovissa aalloissa ollut, ei oikeasti uskaltanut menna kauas rannasta. Kuulemma usea kokenutkin uimari on kuollut niissa virtauksissa.
Varkalassa kaytiin myos katsomassa Kathkali-tanssia, joka olikin melko mielenkiintoista, jopa minusta. Siina oli kaksi esiintyjaa, yksi rumpali ja epavireisesti laulava mies. Nayttelijoilla oli komeat maskit ja tanssi oli hupaisen (ja valilla pelottavan) nakoista. Maskien tekemista sai seurata ennen esityksen alkua. Se kesti kaksi tuntia. Tuntui sitten melkoisen pahalta, kun yleisoa oli paikalla vain muutama.

Keralassa kaytiin backwaters risteilylla. Houseboatissa meilla oli oma kokki, tarjoilija ja kapteeni. Muita ei sitten laivassa ollutkaan. Maisemat oli kauniita,palvelu oli ensiluokkaista ja kokemus oli mukava.

Goalla keskityttiin auringon ottoon. Ajateltiin viimeisen kerran talla reissulla nauttia kunnolla auringosta, ennenkuin suuntaamme pohjoista kohti, jossa taytyy pukeutua peittavasti, ei puhettakaan mistaan bikineista ja uikkareista! Tanaan saavuttiin Mumbaihin ja ensi viikolla matkataan Jaipuriin. Kohta ollaanki jo siella kotona...

Terveisin Matti

Kuvia Laosista ja Thaimaasta (liittyen edelliseen blogikirjoitukseemme)

Alhaalta pain ensimmainen kuva on Laosista, Luang Prapangista missa vierailimme munkkiluostarissa. Munkit intoutuivat kutsumaan meidat illalla seuraamaan heidan rukoushetkeaan ja sen jalkeen Adam ja Matti saivat viela antaa englannin kielen oppitunnin yhdelle munkille.

Seuraavat kolme kuvaa ovat vaellukselta Luang Nam Tha:sta, Qui-kylasta.

Loput kuvista ovat Chiang Maista, missa kavimme Lauran ja Adamin kanssa "Jungle flightissa" eli liideltiin viidakossa vaijereiden varassa.

Anteeksi, kun nama tekstit ja kuvat tulee ihan sekaisin, mutta tunnustan, etta en osaa niita paremmin asetella.

Terveiset Kuala Lumpurista!

Julia